×
Awario tili

Rytmihäiriöiden ”liikennevalot” ja itsemonitoroinnin mahdollisuudet

Sydämen rytmihäiriöiden aiheuttamat ongelmat tulivat karulla tavalla koko maailman tietoisuuteen tänä kesänä Suomi-Tanska jalkapallo-ottelussa pelaajan saatua vakavimman rytmihäiriön muodon eli kammiovärinän kesken ottelun.

Kaikkiaan sydämen rytmihäiriöt voidaan käytännön kannalta luokitella kolmeen ryhmään seuraamusten mukaan, vähän kuin liikennevalot punaisiin, keltaisiin ja vihreisiin. Punainen rytmihäiriö kammiotakykardia tai kammiovärinä pysäyttää sydämen ja samalla verenkierron silmänräpäyksessä. Kliinisenä ilmentymänä kammiovärinän uhri menettää välittömästi tajuntansa ja hyvin nopeasti lakkaa hengittämästä. Näin kävi Christian Eriksenille. Onneksi tapahtumapaikka oli julkinen, tunnistaminen tapahtui hyvin nopeasti, apu saatiin paikalle ja pelaaja toipui. Itsemittauksen keinoin tämän rytmihäiriön tunnistaminen on miltei mahdotonta, koska se vaatisi jatkuvan, luotettavan mittauksen sekä ennen kaikkea teknologian palvelemaan elvytystoimien nopeampaa aktivointia. Punaisen rytmihäiriön sydänpysähdyksen tunnistaminen ja seuraamuksen kuoleman välttäminen pohjaa kansalaistaitoihin ja sairaalan ulkopuolella hyvin toimivaan ensihoitojärjestelmään. Sydänpysähdyksiä sairaalan ulkopuolella länsimaissa esiintyy noin luokkaa 50/100 000 asukasta/vuosi eli Suomen tasolla noin 3000 sydänpysähdystä vuodessa.

Yleisin seuraamuksiltaan vaarallinen, muttei välittömästi henkeä uhkaava ”keltainen” rytmihäiriö on eteisvärinä. Lääketieteelliset seuraamukset perustuvat itse sydänlihaksen väsymiseen (’kardiomyopatia’) sekä verihyytymän muodostumiseen, kun sydän ei kunnolla pumppaa ja veri jää seisomaan eteiskorvakkeeseen. Sydänlihaksen väsymisen kliiniset ilmentymät ovat heikentynyt rasituksen sieto, hengenahdistus tai epämääräinen uupumus. Verihyytymän muodostuminen ja mahdollinen liikkeelle lähtö on pelätyin eteisvärinän seuraamus. Verihyytymä lähtee liikkeelle pääsääntöisesti aivoverenkiertoon aiheuttaen aivoverenkierron estymisen ja siten aivoinfarktin. Eteisvärinään sairastuu joka kolmas länsimaissa elinaikanaan eli kyse on merkittävästä ongelmasta. Muita potentiaalisesti haitallisia, muttei välittömästi henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä ovat liian hidas ja liian nopea syke, ottamatta kantaa niiden spesifisiin nimiin. Kaikkia ”keltaisia” rytmihäiriöitä voidaan seurata itsemittauksella ja markkinoilla on useita tuotteita tähän.

Yleisin rytmihäiriöiden muoto on lisälyönnit, joita esiintyy kaikilla. Periaatteessa ne ovat kohtuumäärinä, alle 10% sydämen lyönneistä, esiintyessään vaarattomia ja siten nimetään ne tässä vihreiksi rytmihäiriöiksi.

Lähivuosina markkinoille on tuotu runsaasti erilaisia teknologioita sydämen sykkeen seurantaan kuluttajan itsensä käyttöön. Tärkein kysymys valittaessa teknologiaa on se, mitä teknologialla halutaan tehdä. Jos teknologiaa käytetään sairauden seurantaan tai diagnoosiin, on valittava lääketieteellinen laite, joka on käynyt läpi tiukan regulaatioprosessin ja jonka antamaan tulokseen voidaan luottaa. Jos tavoitteena on hyvinvointipainotteiset tavoitteet (uni, palautuminen jne.), riittää hyvinvointiteknologia. Toinen itsemittauksissa tarvittava asia mietittäväksi on tekoälyominaisuus, jolloin kuluttajan itsensä ei tarvitse dataa tulkita, vaan tulkinnan tekee tekoäly.

”Keltaisia” rytmihäiriöitä seurattaessa on usein tarpeen mahdollisista löydöksistä käynnistää hoitopolku terveydenhuoltoon. Se käynnistyy parhaiten diagnostisella datalla eli EKG:llä.

Awario tunnistaa ”keltaiset” ja ”vihreät” rytmihäiriöt: keltaisten tunnistaminen on terveyden kannalta tärkeää, vihreiden tunnistaminen luo mielenrauhaa.

Seuraava kirjoitus

Oseanian markkinoille ›

Fonttikoko-+=
0
    0
    Ostoskori
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan